Työhyvinvointimuotoiluprojekti – Kilpailuetua työntekijäkeskeisellä kehittämisellä
Työhyvinvointimuotoilun projektissa kehitetään työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään työntekijäkeskeisen työskentelyn osaamista ja työntekijöiden osallisuutta. Työntekijäkeskeinen kehittämistyö mm. sujuvoittaa työnteon prosesseja, helpottaa johtamista, lisää organisaation pito- ja vetovoimaa ja vähentää sairauspoissaoloja, mikä lisää tuottavuutta ja tuo konkreettista kilpailuetua.
Työhyvinvointimuotoiluprojekti on mahdollista aloittaa yhteistyössä Laurean kanssa kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa tai elokuussa. Projektin pituus on kuusi kuukautta tai yksi vuosi.
Kaikille aloille soveltuva (monialainen)
Toteutustapa valittavissa
Pääasiallinen opetuskieli: suomi
Terveet ja hyvinvoivat työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, siksi heihin kannattaa panostaa. Työhyvinvointiin panostaminen lisää tutkitusti paitsi työntekijöiden hyvinvointia, myös yrityksen tuottavuutta (Kesti, 2014). Hyvien ratkaisujen käyttöönotto on huomattavasti tehokkaampaa, kun ratkaisut on luotu yhdessä. Samalla työilmapiiri ja työntekijöiden innostus omaan työhönsä sekä työhön sitoutuminen paranee.
Yrityksille on tärkeää mm. lisätä tuottavuutta, parantaa asiakaspalvelua, vähentää sairauspoissaoloja, nopeuttaa tuotannon läpimenoaikoja. Soveltuvimmat, menestykseen ja kestävään onnistumiseen
johtavat ratkaisut kehitettäviin haasteisiin löytyvät organisaation sisältä. Ratkaisut luodaan yhteistyössä
työntekijöiden kanssa, heidän tarpeitaan ja kokemuksiaan tarkasti kuunnellen. Hehän ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.
Työhyvinvointimuotoilu tarkoittaa työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä työntekijäkeskeisesti, palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Työhyvinvointimuotoiluprojektissa tunnistetaan ja ratkaistaan työyhteisön kannalta tärkeä haaste.
Haaste voi liittyä mihin tahansa, aina asiakas-työskentelystä tuotannon toimintaan ja HR-prosesseista jälkimarkkinointiin. Oleellista on, että ratkaisu ja tulos aikaansaadaan työntekijäkeskeisesti yhdessä työskennellen.
Projektissa ratkaistaan konkreettinen ongelma, kehitetään työntekijäkeskeisen työskentelyn osaamista,
työntekijöiden osallisuutta ja työhyvinvointia.
Yritys määrittelee projektia varten 3-5 hengen kehittämisryhmän. Laurea tarjoaa kehittämisryhmälle
ohjausta, joka koostuu valmentavista työpajoista ja niiden välillä tapahtuvasta tuetusta työskentelystä. Kehittämisryhmä mahdollistaa projektin etenemisen ja työntekijöiden osallistumisen kehittämistyöhön.
Palvelumuotoilun menetelmät tulevat kehittämisryhmälle tutuiksi pala kerrallaan konkreettista työtä tehdessä ja niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös liiketoiminnan asiakaskeskeisessä kehittämisessä.
Hyvin suunniteltu ja fasilitoitu työhyvinvointimuotoilun prosessi luo edellytykset projektin onnistumiselle.
Palvelumuotoilun neljä kehittämisvaihetta varmistavat työntekijöiden aktiivisen osallistumisen kehitystyöhön ja tarjoavat monipuolisia työkaluja työntekijöiden määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa kehittämistyön prosessin, menetelmät ja palvelumuotoilijat fasilitoimaan ja tukemaan yrityksen työskentelyä. Työhyvinvointimuotoiluprojektiin lähtiessään yrityksillä on esimerkiksi aiempien kokemusten ja henkilöstökyselyjen pohjalta ajatus työhyvinvointiin liittyvästä kehityshaasteesta. Työhyvinvointimuotoiluprojektissa tätä haastetta täsmennetään työntekijöiden haastatteluilla. Kun täsmennetyt haasteet on löydetty, työntekijöiden työpajoissa kehitetään niihin ratkaisuja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen.
Työhyvinvointimuotoiluprojekti sopii kaikille organisaatioille, yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Kehitystyö toteutetaan organisaatiokohtaisesti.
